Klinikat puhuvat turvallisuudesta – jäikö faktantarkistus kuluttajalle?
Viime aikojen uutisointi on terävöittänyt esteettisten klinikoiden turvallisuuspuhetta.
Kuluttajan näkökulmasta klinikoiden viestinnässä on kuitenkin ongelma: kaikki klinikat markkinoivat itseään turvallisina.
Potilasturvallisuudesta on helppo kirjoittaa verkkosivuille. Siitä on helppo puhua Ig-videolla. Turvallisuus ja eettisyys on helppo nostaa markkinoinnin kärjeksi.
Vaikeampaa on tietää, vastaavatko sanat todellisuutta.
Talk is cheap
Tämän kevään ja kesän tapahtumat ovat osoittaneet, ettei esteettisten klinikoiden oma puhe turvallisuudesta riitä. Nekin klinikat, joiden toiminnasta viranomaiset ovat löytäneet vakavia puutteita, ovat aina korostaneet markkinoinnissaan turvallisuutta.
“Nuo hoidot on niin turhia!”
Yhtä aikaa turvallisuuskeskustelun kanssa käydään moraalista keskustelua. Sosiaalisessa mediassa pohditaan, ovatko esteettiset hoidot hyvä vai huono asia, onko esteettisten pistoshoitojen tuottaminen ja markkinoiminen väärin ja voiko pistoshoidoissa käyvä ihminen olla onnellinen lainkaan.
Alan eettisyyttä koskeva keskustelu on sekin tärkeä keskustelu. Moraalikeskustelu ei kuitenkaan ratkaise turvallisuusongelmaa, joka on tänä vuonna tullut erityisen näkyväksi.
Esteettinen klinikka markkinoi, kuka tarkistaa faktat?
Miksi kuluttajan pitäisi itse arvioida, voiko yrityksen lupauksiin luottaa?
Miksi asiakkaan pitäisi itse selvittää, mitä hänen ihoonsa pistetään, miten alaa valvotaan tai ovatko yksittäisen klinikan turvallisuuslupaukset totta?
Näiden asioiden ei pitäisi olla kuluttajan vastuulla.
Helsingin Sanomissa Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm kuvasi nykytilannetta keskivertokuluttajan näkökulmasta epäreiluksi ja kestämättömäksi. Se on osuva kuvaus. (HS 24.7.2026)
Kaikenlaisissa palveluissa pitäisi voida asioida ilman mittavaa ennakko-osaamista.
– Annina Nyholm, Tukes
Niin kauan kuin esteettiset hoidot ovat Suomessa laillisia ja niitä tarjotaan laajasti, myös pelisääntöjen pitäisi olla sellaiset, että kuluttaja voi luottaa sääntöjen toteutumiseen ilman omaa taustatutkimusta.
Yritykset markkinoivat palvelujaan. Se kuuluu kaikkeen yritystoimintaan. Yritysten pitää tehdä voittoa, mikäli ne mielivät pysyä pystyssä.
Myös pistoshoitoja tarjoavat pienyritykset ovat tärkeä osa Suomen taloutta ja työllisyyttä. Kokonaisen alan kyseenalaistaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu.
Ratkaisu on rakentaa sellaiset pelisäännöt, että rehelliset yrittäjät pärjäävät ja kuluttaja voi käydä esteettisissä hoidoissa turvallisin mielin.
Turvallisuus ei voi olla pelkkää markkinointipuhetta
Esteettisten klinikoiden turvallisuuden pitää perustua selkeisiin vaatimuksiin, läpinäkyvään toimintaan ja valvontaan, joka toimii.
Silloin kuluttajan ei tarvitse arvioida, kuka kertoo vakuuttavimman tarinan.
Kuluttajan pitäisi voida luottaa siihen, että vähimmäisvaatimukset täyttyvät kaikilla suomalaisklinikoilla.
LÄHTEET:
Helsingin Sanomat. Esteettisten hoitojen valvonta puhuttaa – alan sääntely kaipaa uudistusta.
Julkaistu 2026.
Helsingin Sanomat. Esteettisten hoitojen sääntelyä ja valvontaa käsittelevät artikkelit. Julkaistu 2018–2026
Yle. Viranomaisten esteettisiä hoitoja koskevaa valvontaa käsittelevä uutisointi. Julkaistu 2026.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LVV). Esteettisiä hoitoja koskevat valvonta- ja keskeytyspäätökset, 2026.
Marcus Aurelius. Itselleni, s. 180.